Manuscriptissä on sekä julkaisevia että lukemiseen & harrastuskirjoittamiseen keskittyviä jäseniä. Julkaisevia tai ensijulkaisujaan laativia auttamaan yhdistys järjesti markkinointikurssin tammikuussa 2012. Sen aikana tuli ehdotus Aivoriihestä.
Ajatus aivoriihitiimistä on Hanna Valtokiven:
Aivoriihi-ilta. Manuscriptiläisen saadessa kirjansa valmiiksi, kokoontuisi ryhmä (workshop jäsenille) miettimään markkinointisuunnitelmia, ryhmä ruokkisi toistensa kehittelyä.
Aivoriihitiimi toimii vapaasti ja vapaaehtoisuuden periaatteella. Mukaan ilmoittautuvat ovat kiinnostuneita toimimaan mukana aivoriihessä. Ilmoittautua voi nimilistaa pitävälle Taina Teerialholle.
Kun käsikirjoitus valmistuu, aivoriihelle laitetaan viesti ja aivoriihi miettii, mitä ja miten tätä käsikirjoitusta lähteä suunnitelmallisesti markkinoimaan. Yhdessä uusin tavoin tai vanha resepti tuorein maustein.
Tällä hetkellä mukana on 19 jäsentä.
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
maanantai 13. helmikuuta 2012
Uudet (blogi)sivut
Manuscript-yhdistyksellä käynnistyy tänä vuonna uusi blogi. Tämä on samalla palsta, johon saamme tiedotteita yhdistyksen toiminnasta ja johon ennen kaikkea jäsenemme saavat kirjoittaa. Aiheet tulevat olemaan monet ja kerrassaan kirjavat: toivomme erityisesti tietoja ja vinkkauksia tulevista jäsentemme kirjoista tänne.
Mutta ennen kaikkea tänne voi kirjoittaa ajatuksiaan kirjoittamisesta. Huokaus, toivomus tai manaus - paljon kirvoittaa kirjoittaminen meistä.
Aiemmin yhdistyksellämme on ollut jäsenten sisäinen keskustelupalsta. Perustamishetkellään se palveli silloista tarvetta: yhdistys on maakunnallinen ja jäsenet asuivat hajallaan. Virtuaalinen keskustelusivusto oli hyvä henkireikä. Vaan nyt tilanne on jo toinen ja se näkyy keskustelufoorumin hiljenemisenä. Sen vuoksi on tullut muun aika.
Aiemmin yhdistys käytti blogin muotoa uuden antologiansa seuraamiseen. Nämä ovat kestäviä blogeja: kirjoitettu jää pysyvästi. Satakuntalainen ja muita henkilöitä oli antologia, sisältönä siinä novelleja - samaa blogia tultaneen käyttämään myös muiden yhdistyksen omien julkaisujen seuraamisessa. Blogiin Satakuntalainen ja muita henkilöitä tästä
Kun blogi on lisäksi helpommin luettavissa - kaikkien, eikä enää vain jäsenten - ja tänne on helpompi kirjautua, niin uskoisin tämän olevan monelle virtuaalielämän helpotus. Ennen kaikkea: verkko ei korvaa itse tapahtumia, jäsenten kokoontumisia tai illanviettojamme.
Mutta ennen kaikkea tänne voi kirjoittaa ajatuksiaan kirjoittamisesta. Huokaus, toivomus tai manaus - paljon kirvoittaa kirjoittaminen meistä.
Aiemmin yhdistyksellämme on ollut jäsenten sisäinen keskustelupalsta. Perustamishetkellään se palveli silloista tarvetta: yhdistys on maakunnallinen ja jäsenet asuivat hajallaan. Virtuaalinen keskustelusivusto oli hyvä henkireikä. Vaan nyt tilanne on jo toinen ja se näkyy keskustelufoorumin hiljenemisenä. Sen vuoksi on tullut muun aika.
Aiemmin yhdistys käytti blogin muotoa uuden antologiansa seuraamiseen. Nämä ovat kestäviä blogeja: kirjoitettu jää pysyvästi. Satakuntalainen ja muita henkilöitä oli antologia, sisältönä siinä novelleja - samaa blogia tultaneen käyttämään myös muiden yhdistyksen omien julkaisujen seuraamisessa. Blogiin Satakuntalainen ja muita henkilöitä tästä
Kun blogi on lisäksi helpommin luettavissa - kaikkien, eikä enää vain jäsenten - ja tänne on helpompi kirjautua, niin uskoisin tämän olevan monelle virtuaalielämän helpotus. Ennen kaikkea: verkko ei korvaa itse tapahtumia, jäsenten kokoontumisia tai illanviettojamme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)